Missä on kaupungin paras lounas?

Matkoilla voi joskus olla vaikea päättää mitä suuhunsa laittaa, kun nälkä yllättää. Vieraissa paikoissa ei voi tietää missä on kaupungin paras kohtuuhintainen lounas ja joskus voi olla vaikea muutenkin valita, jos ei oikein tiedä mitä tarjolla oleva ruoka on.

Kuala Lumpurissa turistin on helppo tarttua hienon näköisen ravintolan sisäänheittäjän tarjoukseen, jossa luvataan kaksi olutta yhden hinnalla ja alennusta ateriasta. Nämä tarjoukset ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta hyviä vain ravintolalle. Tarjottava ruoka voi olla länsimaiselle kohtuuhintaista, mutta hinta-laatusuhde yleensä aika huono. Lisäksi henkilökunta osaa hienosti myydä pari bisseä kipanneelle turistille vielä jälkiruuan ja pari bisseä lisää. Laskun loppusumma palvelumaksuineen ja veroineen nousee siten yllättävän korkeaksi. Olemme ihan itse kokeilleet tämän.

Yritämme suosia sellaisia tavallisia ruokapaikkoja, joissa näyttää käyvän paikallisia asiakkaita. Niissä ruoka on edullista, maukasta ja tuoretta, koska menekki on hyvä. Ostoskeskusten alakerrassa on yleensä edullisia ruokapaikkoja, mutta kadulta ja katutasosta löytää parhaat eväät.

Ostarin alakerta on aika varma paikka kohtuulliselle aterialle, eikä siinä tarvita kovin ihmeellistä paikallistuntemusta. Kun löytää ostarin, niin ruokakin löytyy. Hyvän lounaan saa alle kolmella eurolla ja vaikka ruokalistat joskus näyttävät epäilyttäviltä, niin henkilökunta auttaa valinnassa.

Katutason ruokapaikkoja löytyy sivukaduilta ja osa on auki vain lounasaikaan, mutta ruoka on kokemuksemme mukaan herkullista ja suorastaan halpaa. Ravintoloiden ulkonäön ei pidä antaa hämätä, eikä sen, että asiakkaana ei ole kovin montaa valkoihoista. Henkilökunta on ainakin meille ollut joka paikassa ylenpalttisen ystävällistä ja auttanut satunnaisesta kielimuurista huolimatta parhaansa mukaan ruuan valinnassa. Tunnelma on muutenkin varsin mukava näissä paikoissa ja samalla oppii paikallisten tapoja vähän. Länsimainen turisti herättää välillä yllättävän paljon uteliaisuuttakin, vaikka ollaan suurkaupungissa, koska turistit tuppaavat kiertelemään vakioreittejä, eivätkä helposti eksy kansanravintoloihin. Täällä ei myöskään ole tapana vedättää turistia kynimällä tuplahintoja tai muuta vastaavaa. Olutta ei saa läheskään jokaisesta katuravintolasta, mutta joistakin kyllä. Riippuu ihan omistajan uskonnosta myykö hän alkoholia vai ei.

Aivan asuntomme naapurissa on parikymmentä katuravintolaa tyydyttämässä alueen monien toimistojen työntekijöiden lounastarpeita. Esillä on eräänlainen lounasbuffa, josta voi valita mitä haluaa. Jos ei tiedä mitä mikäkin laji on, niin henkilökunta kertoo. Hinnasto on selvästi esillä, mutta siitä ei kannata välittää, koska ruoka on erittäin edullista. Yli kolmea euroa on vaikea saada kulumaan yhteen ateriaan ja esim. tänään söimme kaksi lounasta tuolla summalla, kun tyydyimme kasviksiin, emmekä ottaneet kallista lihaa tai kalaa. Länsimaisille suunnatuissa turistiravintoloissa ateria maksaa monta kertaa enemmän eikä todennäköisesti ole yhtään sen maukkaampaa tai paremmin tehtyä. Ruokailun jälkeen siirryimme kadun yli toiseen paikkaan, jossa otimme kaksi kahvia hintaan € 1,5.

Kasvissyöjän tai pahasti esim. kala-allergisen elämä voi olla kyllä vaikeaa. Monet ravintolat varsinkin ostareissa ilmoittavat isolla olevansa ”vegetarian”, mutta listalta ja annoksista löytyy niin kalaa kuin lihaakin. Varsinkin täällä Malesiassa kuivatut pikkukalat ovat lisänä lähes joka annoksessa, myös niissä kasviksissa, ja kastikkeissa on usein vieno kalanmaku. Hyviähän ne ovat, ja onneksi me emme allergioista kärsi. Muutenkin jotkut kotona noudatetut ruokaperiaatteet on kuopattu tällä matkalla. Helpottaa elämistä kummasti kun ei ole niin kranttu ruokansa suhteen.