En ole koskaan ollut mikään Thaimaa-fani, enkä mitenkään innostunut sinne matkustamaan, vaikka monet ovat maata kehuneet. Vuosia sitten varattiin parin viikon reissu jonnekin päin Thaimaata, mutta vaihdettiin se viikon Pariisinmatkaan ennen lähtöä… että näin paljon on innostanut. Syitä tähän on vaikea eritellä, ehkä osaltaan on vaikuttanut Thaimaan maine seksiturismin saralla. Varsinaista rantalomailijakaan meissä kummassakaan ei oikein ole, joten ei olla koskaan haettu pelkkää hiekkarantaa lomakohteeksi. Tälläkään reissulla ei Thaimaa ollut ensin listalla ollenkaan, mutta kun matkareitti alkoi muotoutua, tuli maa aika luontevasti mukaan.
Ja pakko myöntää, olen ollut positiivisesti yllättynyt! Eihän tässä nyt mitään kaikenkattavaa kiertomatkaa olla tehty, mutta Bangkok tuntui vallan mukavalta paikalta oikeastaan heti ensimetreiltä. Tietysti kontrasti Kambodzaan oli aika iso, joten ehkä silläkin on jotain tekemistä asian kanssa. Nyt oltiin taas ns. sivistyksen parissa.
Varsinkin siisteys yllätti. Malesiassa jo tottui roskiin kadulla, ja nyt Vietnamin ja Kambodzan jälkeen ei enää muuta odottanutkaan. Thaimaa sijoittuu bruttokansantuotteessa Malesian ja Vietnamin väliin, mutta sitä ei ainakaan Bangkokissa uskoisi. Ho Chi Minh oli kaoottisuudessaan ja likaisuudessaaan aivan eri planeetalta. Toki varmaan turistien määrä osaltaan vaikuttaa myös kaupungin yleisilmeeseen, mutta Bangkokin kaduilla ei roskia juuri ollut. Vai oliko kaupunki siivottu kuninkaan hautajaisia varten, en tiedä.
Julkinen liikenne toimii, ja sitä on helppo käyttää. Don Mueangin lentokentältäkin pääsi kätevästi bussilla ja junalla keskustaan, ja varsinkin juna oli siisti ja mukava. Matkalippujen hinnatkaan eivät päätä huimaa, kallein (siis pisin) väli junalla maksoi 44 bahtia, eli vähän päälle euron. Bussit näyttivät hieman rähjäisiltä, ja koska asuimme aivan yhden juna-aseman vieressä, tuli junaa käytettyä. BTS-junalinjoja on kaksi, lisänä yksi varsinainen metrolinja sekä Suvarnabhumin lentokentälle menevä reitti, mutta yllättävän hyvin nuo kattavat kaupungin. Lisäksi jokea pitkin pääsee veneillä, joten tässä kaupungissa ei tarvitse taksilla mennä.
Temppeleitä, toreja ja muita markkinoita oli tullut jo nähtyä usempaan otteeseen, joten jätimme ne enimmäkseen väliin. Oli mukavaa vain kävellä ja katsella, istua kahvilassa ja tuumailla. Eräänlainen elämys on myös katsella luxusmerkkien kauppoja hienoissa ostareissa ja miettiä, miten normaalituloisella bangkokilaisella on varaa shoppailla kaupoissa, kun bruttokansantuote henkeä kohden on noin 15 000 euroa. No, tuloerot taitavat olla aivan eri tasoa kuin Suomessa. Isot ostoskeskukset ovat kyllä muutenkin näkemisen arvoisia, vaikka ei niin shoppausta harrastaisikaan. Muutamassa tuli käytyä, kun itsekseni kaupungilla olin, ja kaikkea todellakin löytyy, vaikkapa Maserati.
Suurkaupungissa kun oltiin, ihmisiä riitti joka paikkaan. Viikonloppuisin varsinkin oli tungosta niin junissa kuin ostareissakin. Kaupunki tuntui kuitenkin varsin turvalliselta, ja ihmiset ovat keskimäärin oikein ystävällisiä. Länsimaista ihmistä hieman hämmästytti, kun junaan mennessä asemalla oli kassin tarkastus, ja jokaiseen ostoskeskukseen mentiin metallinpaljastimen kautta. Toki eräänlaista turvallisuutta tämäkin. Ystävällisiä olivat toki vartijatkin, ja kumarrukset muistettiin aina. Välillä kyllä kumartelu sai koomisiakin piirteitä, kun ravintolasta lähdettäessä suurinpiirtein koko henkilökunta seisoi kumartelemassa ovella.
Kaiken kaikkiaan Bangkok vaikutti senverran mielenkiintoiselta, että kaupunkiin on tultava uudestaan. Seksibisnes ei hypännyt silmille, liikkuminen oli helppoa, ruokaa sai edullisesti, ja kaikkea mahdollista oli saatavilla.
- Kristiina
1 kommentti “Eka kertaa Bangkokin yössä (ja päivässäkin)”